Siskontyttöni pääsi opiskelemaan unelma-ammattiinsa monen hakuyrityksen jälkeen. Opetusalan ihmisenä päässäni kuhisi hyviä neuvoja hänen opiskeluaan edistämään. Hillitsin itseni ja annoin vain yhden neuvon: mene vaihtoon! Olin tyytyväinen itsehillintääni, enkä mitenkään perustellut hänelle neuvoani. Epäilen kuitenkin, ettei minulla tuolloin ollut mielessäni korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian ajatuksia elinkeinoelämän monipuolistamisesta tai Suomen kilpailu- ja innovaatiokyvystä.
Ensimmäinen perusteluni suositukselleni kansainvälisestä vaihdosta on hieman hutera, mutta kelvannee nuorelle korkeakouluopiskelijalle ainakin ajoittain: kansainvälinen toiminta on hauskaa, antoisaa, yllättävää ja yksinkertaisesti kivaa.
Toinen perusteluni liittyy kansainvälisen toiminnan niin sanottuihin huonoihin puoliin:
itse kansainvälisessä toiminnassa mukana olleena tiedän, että kansainvälinen yhteistyö voi olla erittäin rasittavaa, pitkäpiimäistä, kaikella tapaa monimutkaista, hidasta ja kärsivällisyyttä koettelevaa. Se saattaa myös herättää pelkoa, kauhua, epäilystä omasta osaamisesta, kielitaidosta ja yleistä epävarmuuden tunnetta. Hyviksi tällaiset kokemukset muuttuvat varsin pian, sillä henkilö, joka selviää koettelemuksen hetkistä on henkilö, joka tuntee itsensä varsin hyvin, tietää aiempaa enemmän muista ihmisistä, antaa heille ja heidän ajatuksilleen tilaa.
Itselleni kuitenkin kaikkein tärkeintä on ollut mahdollisuus tulla perusluonnettani rohkeammaksi henkilöksi. Aristotelesta ja varmaan muitakin viisaita hyvin vapaamielisesti muokaten: rohkeus on parhaimmillaan hyve, joka auttaa yksilöä valitsemaan oikein ja tekemään oikeita asioita pelostaan huolimatta. Tämä on luonnollisesti keskeinen elämän eväs, josta kansainvälisessä vaihdossa voi saada maistiaisia.
Näyttää siis siltä, etten pohjimmiltani ole täysin eri linjoilla kansainvälisyysstrategiankaan kanssa. Rohkeutta tarvitaan paitsi hyvään elämään yleisesti, mutta myös strategian mainitsemassa innovaatiotoiminnassa: uusien, hyvien palvelumuotojen tarjoamisessa esimerkiksi tulkkien asiakkaille. Viittomakielen tulkkien yritykset kilpailutetaan Suomessa, mutta tulkkausalan yrityksen strateginen päämäärä voi olla myös kansainvälisillä markkinoilla toimiminen. Helsingin Sanomien Kuukausliitteessä (elokuu 2011) kerrottiin niin sanotuista born global -yrityksistä, jotka tähtäävät suoraan maailmanmarkkinoille. Tulkkauksen alalla tällainen ei ole tuikitavallista, mutta tällaisenkin tulkkiyrittäjän olen kansainvälisissä ympyröissä tavannut. Eli ei mahdotonta, mutta vaatii rohkeutta!
Hyvää lukuvuotta ja runsaasti kansainvälisiä kokemuksia kaikille vanhoille ja uusille opiskelijoille!
