Ammattina kirjoitustulkkaus

Kirjoitustulkki on simultaanitulkki, joka kirjoittaa yhtä aikaa puhujan puhuessa. Hän muokkaa kuulemansa luettavassa muodossa helpommin ymmärrettäväksi puuttumatta kuitenkaan puheen sisältöön tai sävyyn.

Perusammattitaito hankitaan Kirjoitustulkkauksen erikoistumisopintojen avulla. Seuraava vuoden kestävä koulutus alkaa HUMAKissa tammikuussa 2013. Haku siihen on 15.10. – 12.11. 2012.

Satakunnassa kirjoitustulkkina toimiva Merja Tuuloskorpi vastasi kirjoitustulkin ammattia koskeviin kysymyksiin:

Miten sinusta tuli kirjoitustulkki?
- Minulla on noin 25 vuoden kokemus konekirjoitustyöstä, lääkärien sanelujen purkamisesta sairaalassa. Sain tietää kirjoitustulkin koulutuksesta hyvältä ystävältäni, joka lähti opiskelemaan viittomakielentulkiksi. Kävin sitten HUMAKiin kirjoitustulkkikoulutuksen.

Mitä henkilökohtaisia ominaisuuksia kirjoitustulkilla tulisi olla?
- Hyvä kirjoitustulkki on nopea kirjoittaja, jolla on hyvä yleissivistys. Hän osaa tiivistää tekstiä ja kirjoittaa hyvää suomen kieltä. Luonteeltaan hän on sopeutumiskykyinen ja asiakkaat huomioon ottava.

Miten kuvailisit työtäsi?
- Työn vaihtelevuus kaikin puolin tekee työstä mielenkiintoista ja mukavaa, toteaa Tuuloskorpi. Hän kuvailee normaalia työpäiväänsä erittäin vaihtelevaksi. Työ on säännöllisen epäsäännöllistä. Työajat, työpaikat, paikkakunnat ja asiakkaat vaihtelevat. Mukavinta työssä on itse tulkkauksen lisäksi mukavat asiakkaat ja mielenkiintoiset tulkkaustilanteet.

Millaiset ovat kirjoitustulkkien työllistymismahdollisuudet?
- Kirjoitustulkin työ on kokemukseni mukaan hyvin kausiluonteista. Kesät ja vuodenvaihde ovat hyvin hiljaista aikaa, töitä on vähän. Kevättalvi, kevät ja syksy taas ovat kiireisiä, töitä on paljon. Työtilanne vaihtelee alueittain, mutta tällä hetkellä uskoisin tulkkien työllistyvän keskimäärin hyvin.

• Lisätietoja HUMAKin Kirjoitustulkkauksen erikoistumisopinnoista
• Suomen kirjoitustulkit 

Etätulkkausta tuottamassa

”Kelan etätulkkauspalvelu, hyvää huomenta”, viittoo tulkki tietokoneen ääressä studiossa. Jossain päin Suomea viittomakielinen asiakas istuu keittiön pöydän ääressä tietokoneineen ja viittoo web-kameralle: ”Huomenta. Haluaisin varata ajan lääkärille. Tässä on puhelinnumero.” Tulkki näppäilee numeron ja sairaanhoitajan vastatessa sanoo: ”Kelan etätulkkauspalvelusta, hyvää huomenta. Teille on tulossa viittomakieleltä tulkattu puhelu.” Tästä eteenpäin puhelu ja ajanvaraus hoituvat normaaliin tapaan. Viittomakielinen asiakas viittoo asiansa, tulkki puhuu sen puhelimeen, hoitaja ehdottaa aikaa, jonka tulkki viittoo asiakkaalle. Kun asia on hoidettu ja aika varattu, puhelu terveyskeskukseen päätetään. Asiakas haluaa soittaa vielä matkatoimistoon ja antaa puhelinnumeron tulkille. Äskeinen toistuu, puhelun aikana kysellään matkavaihtoehtoja, vertaillaan hintoja ym.

Opetustulkkikeskus Otto pääsi vuodenvaihteessa mukaan tuottamaan etätulkkausta Kelalle. Kela on vastannut kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden järjestämisestä syyskuusta 2010 alkaen ja lokakuusta 2011 tulkkauspalvelua on järjestetty myös etätulkkauksena. Parhaillaan menossa olevassa etätulkkauksen testijaksossa on mukana noin 50 kuulo- ja puhevammaista henkilöä.

Aikaisemmin Suomessa on toteutettu etätulkkausta projekteissa ja pysyvänä toimintana sekä viittomakielen että puhuttujen kielten tulkkauksessa. Kelan järjestelmä on kuitenkin ensimmäinen valtakunnallisesti yhtenäinen malli, jossa sekä etätulkkausjärjestelmä että palvelutuottajat on kilpailutettu.

Kohti kielellistä tasa-arvoa

Kuva: Krista Kuikka

Etätulkkauksessa asiakas on oman tietokoneensa ääressä vaikkapa kotona tai työpaikalla ja tulkki on vastaavan laitteen ääressä studiossa. Studiosta otetaan yhteys kolmanteen osapuoleen – varataan lääkäriaika, tilataan esitteitä matkatoimistosta, kysytään kummitädin kuulumisia tai tehdään valitus viallisesta tuotteesta. Joskus kuuleva ja kuulovammainen henkilö voivat olla samassa paikassa ja tulkki tulkkaa studiosta. Kyseessä voi olla vaikkapa taloyhtiön kokous, kuuroutuneiden kerho tai kotisairaanhoitajan vierailu kuuron vanhuksen luona.

Tulkkaustilanteet liittyvät monenlaisiin arkielämän asioihin, kuten työhön, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Etätulkkaus, kuten muutkin tulkkauspalvelut, on asiakkaalle maksutonta. Kela hankkii palvelun käyttöön tarkoitetut atk-laitteet ja käyttöyhteydet. Kela vastaa myös laitteiden käytöstä aiheutuvista kustannuksista sekä käytönopastuksesta.

Etätulkkaus tarjoaa monelle syrjäseudun kuurolle paremman mahdollisuuden kielelliseen tasa-arvoon. Ei tarvitse ajaa kymmeniä kilometrejä kirkolle kysymään jotain asiaa, kun sen voi hoitaa soittamalla etätulkkauspalvelun kautta.

Linkki koulutuksen ja työelämän välillä 

Opetustulkkikeskus poikkeaa muista Kelan palveluntuottajista siinä, että toiminnan lähtökohtana on olla osa viittomakielentulkkikoulutusta: opiskelijat osallistuvat toimintaan koko ajan ja saavat ohjausta ammatissa toimivilta viittomakielen tulkeilta.

Rooli tulkkauspalveluiden tuottajana avaakin tärkeitä linkkejä koulutuksen ja työelämän välille. Esimerkiksi etätulkkauksen osalta saadaan jatkuvasti ajankohtaista tietoa palvelun toteuttamisesta ja päästään mukaan uuden palvelun kehittämistyöhön. Oton kautta voimme välittää tiedon perusopetukseen ja omalta osaltamme vaikutamme opetussuunnitelmatyöhön. Toisaalta viittomakielialan yksikön kokemus- ja tutkimustieto voidaan välittää Kelalle ja tulkkausalanpalveluntuottajille yhteistyöverkoston kautta. Opetustulkkikeskus on tärkeä linkki viittomakielentulkkikoulutuksen ja työelämän välissä.

Kelan etätulkkauspalveluita tuotetaan eri palveluntuottajan muodostamassa ryhmittymässä, johon kuuluvat HUMAKin lisäksi Honkalampi-säätiö, Omnivis Oy, Evantia Oy ja alihankkijoina Signline Oy ja Mokoma Oy.

Teksti:
Helmi Koukka
Projektityöntekijä TKI-HUMAK Otto

Mikko Karinen
TKI-päällikkö TKI-HUMAK Otto